Alankomaiden 1400- ja 1500-lukujen renessanssitaide on jaettavissa kahteen ryhmään: Etelä-Alankomaiden flaamilaiseen taiteeseen ja Pohjois-Alankomaiden hollantilaiseen taiteeseen. Tosin flaamilainen taide hallitsi Alankomaiden taidetta lähes koko renessanssin ajan ja vasta 1500-luvun lopussa voidaan alkaa puhua omaleimaisesta hollantilaisesta taiteesta. Alankomaiden varhaisrenessanssia hallitsivat uskonnolliset aiheet. Täysrenessanssin myötä aiheet maallistuivat ja suosituiksi kuvauksen kohteiksi nousivat maisemat ja muotokuvat. Alankomaiden 1400- ja 1500-luvun taiteesta käytetään nimitystä flaamilainen taide ja sen on katsottu sisältäneen niin varhais- kuin täysrenessanssinkin piirteitä. 1500-luvun lopun hollantilaista taidetta voidaan myös luonnehtia renessanssitaiteen määreillä. Erityisesti manierismilla oli vaikutusta hollannin taiteeseen. Flaamilaisen taiteen keskuksena toimi Flanderin maakunta ja sen varakkaat kauppakaupungit kuten Brugge, Gent ja Antwerpen. hollannin taiteen keskuksina toimivat mm. Haarlem ja Utrecht.

Jan van Eyck (1390-1441) oli flaamilainen taidemaalari. Hän toimi Burgundin herttua Filip Hyvän hovimaalarina ja diplomaattina. Hän kuoli 1441, jolloin hänet haudattiin Bruggen Pyhän Donatiuksen. van Eyck on kaikkein kuuluisin niistä flaamilaisista maalareista, jotka mullistivat eurooppalaisen maalaustaiteen 1400-luvulla italialaisen varhaisrenessanssin taiteilijoiden ohessa. Hänen kuvansa ovat täynnä pieniä yksityikohtia ja niissä näkyy erityinen kiinnostus valon maalaamiseen.<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" />

   Arnolfinin perhe

Hieronymus Bosch (1450-1516) oli renessanssiajan hollantilainen taidemaalari. Hän käytti maalauksissaan kahden pakopisteen perspektiiviä. Monet hänen töistään esittävät symbolistisesti syntejä tai muita ihmisluonnon heikkouksia. Boschin tunnetuin teos on kolmiosainen puupaneeleille maalattu Maallisten ilojen puutarha, jonka ensimmäisessä osassa ovat Aatami ja Eeva, toisessa maailmallisia iloja alastomine vartaloineen ja mehevine hedelmineen ja kolmannessa helvetti, jossa rangaistaan syntisiä mielikuvituksellisilla tavoilla.

  Maallisten erojen puutarha. "Helvetti"

Pieter Brueghel (1525-1569) oli maisemamaalauksistaan ja talonpoikaiskuvauksistaan tunnettu alankomaalainen taidemaalari. Brueghel maalasi lähinnä yksityisille taiteenkeräilijöille. Hänen työnsä olivat etenkin Espanjan hallitsijasuvun suosiossa. Maalaukset ovat teknisesti taitavia, mutta tahallisen naiiveja ja yliampuvia.

  Baabelin torni

Albert Dürer (1471-1528) oli saksalainen taidemaalari ja graafikko, puupiirrosten ja kaiverrusten tekijä. Hänen kuuluisimpia töitä ovat mm. Apokalypsi, Suuri passio ja Pieni passio, Ritari, kuolema ja paholainen sekä Melakolia I.

  Ritari, kuolema ja paholainen

Ilmaperspektiivissä kauempana sijaitsevat kohteet näyttävät vaaleammilta ja viileämmiltä kuin lähellä sijaitsevat. Esimerkiksi kukkulat tai metsänreuna näyttävät yhä utuisemmilta, kun ne etääntyvät kaukaisuuteen. Maalaustaiteessa syvyysilluusio voidaan luoda ilmaperpeksiivin avulla eli jäljittelemällä ilman vaikutusta luonnossa värisävyjen havaitsemiseen. Ilmaperspektiiviä käytetään usein yhdessä keskeisperspektiivin kanssa. Baabelin torni on hyvä esimerkki maalauksesta, jossa käytetty ilmaperspektiiviä.